ToMuT - Toimintakulttuurin muutoksen työkalut tulevaisuuden kouluun



UUTTA:








1. Tietoyhteiskuntakehitys kouluissa ja oppilaitoksissa


Kehittyvä tietoyhteiskunta ja muuttunut nuorten virtuaali- ja mediamaailma, esimerkiksi sosiaalinen media ja uudet älypuhelimet, luovat uusia tarpeita opetukselle ja kasvatukselle. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on nykyajan kansalaistaito, joka mahdollistaa esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen tai eri viranomaispalvelujen käytön verkossa. Tieto- ja viestintätekniikka tukee ja edistää ajanmukaisen, modernin oppimiskäsityksen mukaista oppimista. Oppimista ei käsitetä enää yksilölajiksi, jossa oppija kasvattaa tietomääräänsä. Oppiminen on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa osallistumista, tiedonrakentelua ja yhteisöllistä prosessointia, jossa tietoa hankitaan, syvennetään, arvioidaan kriittisesti sekä rakennellaan ja luodaan yhteisöllisesti. Oppimaan oppimisen taitojen ohjaaminen, ongelmakeskeisten ja osallistavien pedagogisten menetelmien käyttö, oppimisprosessin mallintaminen sekä modernin tietoteknologian käyttö ovat nykyajan opettajan ydinosaamista.

Opettaja16_27714[1].jpg

Ammattitaitoinen opettaja hyödyntää tietoteknologiaa oppimisprosessin tukena. (Kuva Pertti Nisonen)

2. Oppiminen edellyttää tietoista kasvatus- ja opetustyötä


Tieto- ja viestintätekniikan monimuotoinen opetuskäyttö tulisi saada systemaattiseksi käytännöksi, jolloin jokaiselle oppijalle voidaan tuottaa tietoyhteiskunnan edellyttämät, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden (OPS) mukaiset tieto- ja viestintätekniikan taidot, painottaen eettistä ja tietoturvallista käyttöä. Jokaisella peruskoulun oppilaalla ja lukion opiskelijalla on opetussuunnitelman mukainen oikeus saada tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot – huolimatta siitä, että tietotekniikka oppiaineena on poistettu kouluista vuoden 2004 valtakunnallisilla opetussuunnitelmien perusteilla (OPH 2004).

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen sekä tiedonkäsittelyn oppiminen ei voi rajoittua yksittäisten sovellusohjelmien satunnaiseen käyttöön luokkatilanteessa. Oppiminen vaatii systemaattisen rakenteen sekä tietoisen kasvatus- ja opetustyön, jotta esimerkiksi tietotekniikan käyttöön keskeisesti liittyviä sosiaalisia ja eettisiä sekä moraalisia taitoja voisi oppia. Oppimisympäristön tulisikin avautua luokkahuoneesta ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja globaaleihin virtuaaliyhteisöihin.

3. Toimintakulttuurin muutos kouluissa ja oppilaitoksissa vaatii yhteisöllisyyttä

Opetussektorilla on kasvava paine saada aito, pedagoginen hyöty tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs ja systemaattinen hyödyntäminen koulun arjessa edellyttää laitevarustelun ja opettajien osaamisen kehittämisen lisäksi yhteisiä tavoitteita, jaettua visiota sekä uutta toimintakulttuuria ja pedagogista johtajuutta.

Tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta on havaittu, että pelkkä tieto- ja viestintätekniikan tai oppimisympäristön näkökulmasta tapahtuva kehittäminen ei riitä toiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi koulun ydintoimintoja. Tarvitaan kokonaisvaltaista pedagogiikan kehittämistä ja uudenlaista pedagogisen johtamisen järjestelmää. Näiden edellytyksinä on toimintajärjestelmän ja toimintakulttuurin muutos, joka on vuorovaikutuksessa pedagogisten käsitysten ja käytäntöjen muutoksen kanssa. Muutos oikeaan suuntaan on mahdollista vain implementoimalla strategia- ja tulevaisuusorientaatio aktiiviseksi osaksi koulun pedagogista kulttuuria. Tietoyhteiskuntakehitystä kouluissa ja oppilaitoksissa tulee johtaa strategisesti. Strateginen johtaminen on johtamista tavoitteista käsin.

Sininen_verstas03.jpg_11318[1].jpg
Yhteisöllinen suunnittelu edistää opettajien ammatillista osaamista ja pedagogisen toimintakulttuurin muutosta. (Kuva Mari Hohtari)

4. ToMuT-hankkeen kuvaus


ToMuT-hankkeessa kouluille ja oppilaitoksille suunnitellaan ja tuotetaan työkalut tulevaisuuden tekemiseksi, yhteisöllisen toimintakulttuurin muutoksen tueksi. Työkaluilla ja pedagogisella johtamisella koulut luovat itse tienstä tulevaisuuteen. Työkalut auttavat navigoimaan tulevaisuuden kouluun ja tarjoavat käytännön välineitä uuteen osaamisen kehittämisen toimintakulttuuriin siirtymiseen. Osaamisen kehittämistä ja jakamista niin koulun tasolla kuin alueellisella ja kaupungin tasolla tuetaan kehittämällä sähköinen osaamisen kehittämisen järjestelmä. Järjestelmä luo edellytykset osaamisen kuvaamiselle, hallinnalle ja yhteisön osaamisen systemaattiselle edelleen kehittäiselle. Tämän lisäksi kehitetään uusia osaamisen kehittämisen instrumentteja (vaihtoehtona perinteiselle täydennyskoulutukselle).

Hankkeen ideana on tuottaa menetelmälliset työkalut tulevaisuuden koulun rakentamiseksi. Tulevaisuuden koulu ei ole rakennus, vaan se on osaamisen kehittämisen kulttuuri sekä pedagoginen toimintakulttuuri, joka on aktiivinen osa yhteiskunnan kehitystä ja muutosprosessia. Hankkeessa tuotetaan osaamiskulttuurin työkalut yksilötasolta yhteisöllisen tason prosesseihin, aina elinikäisen osaamisen kehittämisen kulttuuriin (elinikäinen oppiminen).

Hankkeessa tuotettavat työkalut tulevaisuuden tekemiseksi:

1.) Yhteisöllisen pedagogisen toimintakulttuurin työkalut, jotka menetelmällisesti ohjaavat osaamisen kehittämisen toimintakulttuuria.

2.) Pedagogisen johtamisen työkalut, joilla ohjataan pedagogista toimintaa ja osallistavaa toimintakulltturia.

3.) Pedagogisen kehittämisen työkalut

4.) Osaamisen kehittämisen työkalut



Läppäri_ja_kahvila.jpg_3921__webiso[2].jpg
Pedagogisen johtamisen työkaluilla rehtori jakaa johtajuutta ja luo osallistavaa toimintakulttuuria. (Kuva Comma Image Oy)


Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on lisäksi:


- integroida tietostrategia, oppimisympäristöjen kehittäminen sekä pedagoginen strategia ja kehittäminen aktiivisesti organisaation ydintoimintaprosesseihin
- opetussuunnitelman aktivoiminen tulevaisuuden osaamisen kehittämisen pohjaksi ja viitekehykseksi
- tehdä näkyväksi osaamista ja olemassa olevia osaamisen kehittämisen edellytyksiä ja jäsentää niitä systeemiseen muotoon osaksi tulevaisuuden kehittämistä
- osaamiskulttuurin kuvaaminen, osaamisen kehittämisen ydinprosessien kuvaaminen
- uusi pedagoginen toimintakulttuuri ja johtajuus, joka luodaan ja ylläpidetään koulun omasta kontekstista ja
- uudet osaamisen kehittämisen instrumentit vaihtoehtona perinteiselle täydennyskoulutukselle.

Hankkeen aikataulu ja hyödynsaajat:


Tomintakulttuurin muutoksen työkalut pilotoidaan helsinkiläisissä pilottikouluissa ja julkaistaan kansalliseen käyttöön vuoden 2012 aikana. Työkalut sekä prosessissa mallinnettavat menetelmät julkaistaan sekä vuoden 2012 lopulla toimitettavassa julkaisussa sekä hankkeen wiki-sivustolla. Hankkeen kohderyhmä ja hyödynsaajat ovat perusopetuksen sekä lukion oppijat, opettajat ja rehtorit, oppilaitosten opettajayhteisöt sekä opetustoimi. Hanke hyödyttää myös ammatillista koulutusta.

Helsingin opetusviraston mediakeskus

Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki